Ei ole kiva omistaa herkkistä..

Joo, ompas viime päivityksestä aikaa! :o Nopeasti kuulumiset, ei olla kauheasti treenailtu, mie olin kipeenä useamman päivän. Eilennä treenattiin todella onnistuneesti, kaikki meni hyvin ja tosi innokkaana oltiin. Piilopaikkamakuu 3 minuuttia, noudettiin hyvin ja kaikkea mukavaa. :) Jes!

No, tänään ne harkat eivät menneet ihan samalla tavalla. Me mentiin halliin treenailemaan, kun oli kilpailijoiden itse järjestetyt treenit. Trini heti alusta asti tosi jännissään, ihmettelin että mikäköhän sitä vaivaa?
Paikkamakuu ihan hyvä, jätin hihnan, olin piilossa tosi hyvin meni. Siitä plussat.
Sitten koitin piristää Triniä, leikittiin ja muuta. Sitten ryhmäseuraamista. Joo, ihmeellistä hortoilua, parantu sitte kun otettiin muutaman kerran toistoa. Trini oli vaan ihmeen levoton, se löysi koko ajan hallin nurkista mörköjä, millo mistäkin. Jos se kuuli ääniä nii koira meni ihan levottomaks, rupes pelkäämää ja häntä koipien välissä kiskomaan pois päin.
Kummallista.
Sitte otettii Trinin kans noutoa, mie otin kapulan esille nii koira lähti juoksemaan pois päin. Sillä on vähä arkuutta kapulaa kohtaan, en tiiä mistä tullut. Sitte se vaan lähti. Otti ja sinkos, lähti juoksemaan pois. Mie juoksen sen perään, ulkona anto ottaa hyvin kiinni.
Voi vittu jos se alottaa taas saman menon mitä agilityssä sillo. -.-
Mie jo mietin että se yhdistää nykyää pelkoa halliinkin, kun jotkut hitto vie ottavat putkea sillo kun on tokoharkat! Mitä ihmette ne oikee ajattelevat, putkea, kun mukana voi olla keinupelkoinen koira!?? Ihme ihmisiä kyllä täälläkin asuu.
No, sitten me vaan istuttiin. Istuttiin ja syötiin makupaloja, piristy kyllä mutta sitten rupes taas tärisemään. Ei syönyt mitään, täris vaa.
Lopulta mie luovuin toivosta ja lähettiin treeneistä. Fiilikset nyt tosi vittumaiset ja huonot, toivottavasti Trini ei ota tota tavakseen.

Onneksi siellä on sielunkumppani, ohjaaja joka omistaa myöskin herkän koiran, joka aina ennen juoksuja rupeaa harrastamaan samaa. Siinä on kyllä itku herkässä, kun koira vaan kilahtaa, sitä ei voi ihminen tietää miltä se tuntuu, kun viime harkat menivät niin hyvin ja sitten yht äkkiä vaa kiskotaan pois ja ei haluta olla ja kohta ei tulla enää kentällekään kun vaan pelätään.. :/
Toivotaan, toivotaan ja vielä kerran toivotaan, et tää vaa johtu jostain asiasta mikä lähtee pois, ettei harkat oo nykyään tätä luokkaa.

Nono, kyl tää tästä. Tiistaina taas hallille sekoilemaan, jospa silloo Trini olisi taas iloinen pirteä itsensä ja toimisi hyvin omistajansa mieliksi ettei minun tarvitse kuolla tähän epätietoisuuteen ja pelkoon mitä koirani keksiikään seuraavaksi.